Turva-asuja työpaikalla

 

work3

Pari viikkoa töitä takana ja hiljalleen taas muistaa illalla vaatteita valitessa, että mitkä ne suosikit olikaan. Omassa työssäni pukeutuminen on suhteellisen rentoa ja voin itse päättää, mitkä ovat ne oikeat ja toimivimmat kokonaisuudet. Kuitenkin työni pitää sisällään suurimmaksi osaksi esiintymistä ja esilläoloa ja tämän vuoksi haluan tuntea oloni varmaksi aamulla töihin lähtiessä. Varmuuttahan antaa tietynlaiset luottovaatteet ja turva-asut ja kuukauden muutamia poikkeuksia lukuunottamatta asuni näyttävät usein aika identtisiltä.

Väreissä teen harvoin poikkeuksia. Tummansinisen, harmaan, mustan ja valkoisen rinnalla nähdään joskus harvoina päivinä kirkkaanpunaista, mutta siinäpä se väri-iloittelu miltei on. Mitä värittömämpi asu, sitä värikkäämpi mieli? Jalassa on joko mustat tai tummansiniset farkut. Viime viikolla tein yhden poikkeuksen ja puin vihreät vahapintaiset housut, mutta sitä tuskin voi kutsua vielä mukavuusalueen ylittämiseksi. Yläosana on yleensä joku neule tai silkkipaita. Rahallisesti minun kannattaisi panostaa vaatteissa selvästi tästäkin eteenpäin laadukkaisiin neuleisiin (mielellään kashmiriin), Filippa K:n silkkipaitoihin, pesua kestäviin istuviin mustiin housuihin ja laadukkaisiin farkkuihin, t-paidoista nyt puhumattakaan. Pidin muutaman ensimmäisen päivän taas sinnikkäästi nilkkureita töissä, mutta kun olin juossut kolmanteen kerrokseen yhden päivän aikana viidettätoista kertaa pakkasin seuraavana päivänä tennarit mukaan ja mukana ovat pysyneet. Nuo Stan Smith boldit ovat muuten ostoslistani kärjessä tänä keväänä. Aivan ihanat! Vannoin, etten osta enää koskaan Stan Smithejä, mutta uusi pohja muutti tilanteen täysin.

work4

Ei, Hermesin Evelyne ei vieläkään ole työlaukkuni, mutta sinnikkäästi yritän sitä aina näihin kollaaseihin tarjota. Ei niin, että muutenkaan sitä helposti unohtaisin. Yksi tammikuun alelöydöistäni oli tuollaiset burgundit nilkkurit Zarasta. Meinasin kirjoittaa, että ihan kivaa vaihtelua ainaisille mustille, mutta itseasiassa myös edelliset loppuun kulutetut Henri Lloydit olivat burgundit. Filippa K:n lisäksi olen nähnyt toimivia työpaitoja ainakin COS:illa ja Zarassa – & Other Storiesia odottaen.

work 1

work2

Ensi viikolla haluisin pukea töihin tuollaisen rusettipaidan (mikähän se virallinen nimi on?). Omistan yhden pienellä rusetilla varustetun, mutta kaipaisin vähän isompaa yksityiskohtaa. Tuollainen paita tekee olosta ihan varmasti todella skarpin ja sen vuoksi pukisin sen heti maanantaina. Jos edelleen perjantaina kiinnostaa rusetit, niin yhdistäisin asuun boyfriend-farkut tai ehkä jopa ihan vähän revityt polvet. Uskon pukeutumisessa kuitenkin vahvasti kontrasteihin ja töissäkään en montaa päivää viihtyisi yhtäaikaa liian skarpin paidan ja housujen kanssa. Furlalla on muuten tosi kivoja laukkuja. En omista yhtään, mutta silloin tällöin päädyn selailemaan valikoimaa.

one-year-old

Ja eihän tämä olisi oikea asuinspiraatiopostaus ilman minin osuutta. Nuo parkatakit pienillä taaperoilla näyttää aina yhtä suloiselta. Zaralla oli ainakin syksyllä hyvä valikoima. Olen ennakoinut jo hyvissä ajoin tytön kevättakin suhteen. Se on tämä. Ei siis vihreä parka, mutta vähintään yhtä suloinen. Ostin sen käytettynä fb-kirppikseltä, mikä oli kokemuksena vaihteeksi taas ihan ok. Rinnastan nuo sivut yleensä samaan kategoriaan simppelin sormiruoka -sivuston kanssa, jota en voi kutsua suosikikseni. Tai no itse sivussahan ei ole mitään vikaa, mutta ryhmässä niinkin. Sanotaanko, että äänekkäitä mielipiteitä riittää. Imetyksen tuki -ryhmän skippasin älykkäästi (vai pelossa eläen) tylysti jo ennen tutustumista.

Tammikuun aleista löysin minille myös perinteisen beigen trenssin. Taidamme pukea sen raitapaidan kaveriksi. Maanantaina kävimme muuten ensimmäisillä kenkäostoksilla. Siinäpä osa-alue, jossa olen vielä toistaiseksi ihan  pihalla. Onneksi meitä palveli todella asiantunteva myyjä ja poistuimme kaksin kenkäparein kaupasta ulos. Puputennarit odottakoon vielä sulia teitä ja lämpimämpiä ilmoja.

 

Pikkujouluasuja, olkaa hyvä!

Tällä kertaa rennon t-paidan ympärille kasattuna.

winter party2

Tänä vuonna kiinnostaa kontrastit, perus t-paita yhdistettynä esimerkiksi tylliin, korkoihin ja nahkatakkiin. T-paita on muuten loisto juhlavaate, jos sen vaan yhdistää oikein. Korkojen kanssa harvoin menee pieleen. T by Alexsander Wang  tuntuu olevan aika suosittu merkki. Itse olen löytänyt tähän mennessä parhaat t-paidat J.Crew:lta ja tutusti H&M:lta. Korut pidän minimaalisena juhlasta toiseen.

winter party1

Näin Mangossa loppukesästä glitterbomberin, joka toimisi loistavana yläosana ja hauskana yksityiskohtana juhla-asussa. Se on tämä. Siitä inspiroituneena tein sen ympärille pikkujouluasun. En löytänyt polyvoresta tuota samaa, mutta ehkä metallinvärinenkin toimisi. Kuvassa oleva taitaa olla Zaran.

winter party3

Sitten voidaan ehkä puhuakin jo jonkinlaisesta luottoasusta, mustat pillihousut, hyvä t-paita, korkonilkkurit, näyttävä takki ja miksei tuuliselle kelille laittaisi villahatunkin suojaamaan hiuksia rännältä. Omasta kaapista puuttuu edelleen Burberryn trenssi ja Acnen Pistol bootsit, mutta hyvää kannattaa odottaa kai. Kollaaseista löytyy myös muita haaveilun kohteita, mm. Guccin Disco bag, joka sopii asuun kuin asuun.

winter party baby

Toki suunnittelin minillekin pikkujouluasun. Ostin itseasiassa juurikin tuon mekon Milanon Gapilta. Viittaus maailman parhaaseen kaupunkiin ja tutu, mitäpä se muuta kaipaisikaan. Ihana se on, mutta vielä hieman liian iso. Joulukuussa pääsemme varmasti jo koekäyttämään. Olen hankkinut Tukholman Livly:lta varastoon kasan pinnejä, mutta toistaiseksi näyttää siltä, että niille ei tule käyttöä tänä vuonna. Odotamme myös liehuvia suortuvia kasvaviksi. Uskon vahvasti tähän Lattemamman sanomaan.

 

 

Tuliaisia Milanosta ja sananen koruista

koru7

koru9

Milanon reissun ostoslistalle oli kirjoitettu valmiiksi yksi haave. Tiesin, että kaupungista löytyy Tiffany, ja koska en missään nimessä halua tilata postin kautta koruja, niin täytyi odottaa oikeaa matkaa. Kokemus Milanon Tiffanylla ei tietysti ole sama kuin Nykissä, mutta korun halusin tänä vuonna. Kauniiden korujen lisäksi Tiffanylla jo itse ostotilanne, korun boxi ja sen paketoiminen, palvelu ja yleinen tunnelma saavat aikaan tunteen jostain arvokkaasta ja pitkäaikaisesta hankinnasta. Tästä korusta tulen muistamaan aina muutakin kuin Milanon matkan, nimittäin tyttäreni syntymän ja ensimmäisen vuoden, jonka vuoksi itseasiassa halusin muiston hankkiakin. Matkalle lähtiessä minulla oli vielä kaksi vaihtoehtoa, mutta sovitaessani tuota riipusta, en jäänyt enää jahkailemaan. Ketjun riipukselle olisi toki voinut ostaa Suomesta Tiffany-hintaa edullisemmin, mutta se ei tuntunut oikealta. Haluisin korun kokonaisena kauniiseen pakettiin. Vaikka hopeakorujen ostajat ohjattiin Tiffanylla nopeasti kellarikerrokseen (hyvin ystävällisesti tosin ja jonopaikastakin piti huolta henkilökunta), oli ostokokemus erityinen ja sehän on varmasti osa Tiffanyn politiikkaakin, paketoinnista nyt puhumattakaan.

Sydän pitäisi viedä vielä kaiverrutettavaksi, vaikka itseasiassa aika moni on jo kysynyt olenko kaiverruttanut tekstin myös eteen. En ole. Sellaisenaan se on mallistossa valmiina.

koru1

koru8

Olen korujen suhteen aika minimalisti ja käytän yleensä arkena ja juhlissa samoja helyjä,  mutta käytän koruja kuitenkin joka päivä, ilman olo tuntuisi alastomalta. Muistan vuosi sitten lähteneeni töihin ilman rannekelloa ja -korua, ja niin paljon se häiritsi, että jos työpaikka olisi ollut yhtään lähempänä, olisin ruokatauolla ajanut kotiin. Tuijottelin puolet päivästäni tyhjää rannetta, joten mitähän tapahtuisi, jos unohtaisin laittaa aamulla vihkisormuksen sormeen. Minulla on olemassa jopa varatimanttijärjestelmä sille vuoden viikolle, kun vien sormukseni rodinoitavaksi.

koru4

koru5

Tajusin uutta kaulakorua ostaessani, että useammatkin koruni ovat tuliaisia eri matkoilta. Tiffanyn sydänkorvikset ovat ostos viime Nykin matkalta ja kello on Miamista Kenneth Colelta. Korut ovat juuri oikeita tuliaisia matkoilta. Ne ovat pitkäaikaisia hankintoja ja muistuttavat usein pukiessa vanhasta matkasta. Ja jos aamulla ennen töihin lähtöä on mahdollisuus edes jollain tavalla palata mielikuvissa Sohon kaduille, ostan tästäkin lähtien koruni lomilta. Käsikorun, kirjainkaulakorun ja nuo toiset käyttämäni korvikset olen saanut lahjaksi. Kuvissa näkyvät drop-korvakorutkin ovat tuliainen syyslomalta. Ne tulivat vastaan mitä oudoimmassa paikassa, nimittäin Rovaniemen kulttuuritalo Korundin lahjatavarakaupassa. En todella mennyt sisään ostoaikeissa, mutta noin täydellisiä yksilöitä en vain olisi voinut mitenkään ohittaa tuntematta siitä harmitusta liian pitkään. Olivathan vähän roikkuvat drop-korvikset olleet haaveissani jo tovin. Ne ovat nämä. Pääsevätkin muuten viikonloppuna heti käyttöön mennessämme juhlimaan yhden tuoreen prinsessan kaunista nimeä. Hieman haasteelliselta ajatukselta tuntuu roikkuvien korvakorujen yhdistäminen arkeen ja farkkuihin, mutta koska suosin kontrasteja, voisi juhlavammat korvikset toimia hyvinkin ihan vain vaikka harmaan t-paidankin kaverina. Menenpä ja kokeilen joskus.