Äitiysloman pros & cons

DSC09692

äl6

Virallisesti jään äitiyslomalle ensi viikolla, valitettavasti vain jouduin aloittamaan sen jo sairauslomalla hieman aiemmin. Tilanne oli tietysti vain hyväksyttävä ja toistaiseksi teen niitä töitä kotoa, mitä pystyn. Valitettavasti työni on kovin paikkariippuvaista, mutta teen sen kaiken vähäisenkin mitä voin.

Ajatukset alkavat olla kuitenkin jo aika paljon keväässä ja alkavassa lomassa ja se taas on saanut muistelemaan edellistä äitiyslomaa ja kotivuotta. Nautin ajasta viimeksi todella paljon, vaunulenkkeilin koiran kanssa, kävin aamiaisilla ja lounailla ystävieni kanssa, kirjoittelin tätä blogia, matkustelimme, kokkasin aika paljon, ulkoilin ja leikin luonnollisesti tyttöni kanssa. Aikansa tietysti kutakin ja töihinkin oli kiva reilun vuoden jälkeen palata. Tiedän, että seuraavasta vuodesta on tulossa ainakin osittain erilainen. En taida uskoa lausahdukseen ”kaksi lasta menee siinä samassa kuin yksikin”  ja olen varma, että haasteitakin tulee, mutta olen mielestäni valmistanut siihen itseäni hyvin.

äl2

äl1

Tässäpä ehkä vähän leikkimielisetkin pro & con listat äitiyslomasta.

Pros +

+ Aikaa lenkkeilyyn ja urheiluun on oikeasti. Vaunulenkit hoitavat asian ensimmäiset kuukaudet kunnes pian mammajumppien jälkeen pääsen taas tositoimiin. Sitä on kuulkaa odotettu. Töihinpaluun jälkeen jumppien aikatauluttaminen oli välillä haasteellista.

+ Tälläkin hetkellä pari ystävää on samaan aikaan äitiyslomalla, joten aamiais- ja lounastreffit saavat varmasti jatkoa. Tässä välissäkin on tullut uskomattoman paljon paikkoja, jotka vaativat pikaista testausta. The Cockin avokadoleipiä ja chiapuuroa kaipaan toistaiseksi eniten.

äl9

äl12

äl4

+ Rentoa haahuilua keskustassa, take away -kahveja, ihmisbongausta, kahviloissa istuskelua, osittaista aikatauluttomuutta ja valokuvausta, sitä kaipaan paljon.

+ Kodin huollolle jää aikaa ja paikat pysyvät toivottavasti siistinä pidempään (joku varmasti nauraa tässä vaiheessa – 2v, vauva ja siisti koti? Huomaan myös, että pieni sisustuskärpäinen on taas puraisemassa ja koska leikkihuone on valmis ja tyytyväisyyteni siihen huipussaan, seuraavaksi haluaisin nostaa tv:n seinälle, uusia tv-tason, hankkia makuuhuoneeseen toisen tv:n ja tehdä kuvakollaasin matkoistamme. Kovin on televisioipainotteisia suunnitelmia. Johtunee ehkä siitä, että äitiyslomalla oli myös alussa aikaa katsoa paljon sarjoja. Otan hyviä suosituksia vastaan. Big Little Lies on ainakin listalla.

+ Tärkein tietysti viimeisenä: tavata toivottavasti hyvinvoiva vauva raskauden päätyttyä ja seurata pienen kasvua ja kehittymistä ja erityisesti seurata ihan uuden sisarussuhteen syntyä. Ikäeroa ei ole kuin reilu pari vuotta, joten toivoa on että joskus elämässä heistä tulee ystäviä ja toistensa tukijoita. Tai eipä ikäerolla taida sen kanssa olla liikaa tekemistä, minulla ja siskollani on kuusi vuotta ikäeroa ja silti pystyimme saavuttamaan tuon halutun päämäärän. Kai kyse on ennemminkin kemioista.

DSC00954

 

Cons –

Stokkan hissit, oma suosikkiaiheeni. Miksi, oi miksi te reippaasti kävelevät nuoret ihmiset käytätte Stokkalla hissejä ettekä esimerkiksi liukuportaita? Olisitte itse paljon nopeampaa perillä oikeassa kerroksessa, antaisitte tilaa vaunuille ja rattaille, jotka ovat pakotettuja sinne hissiin ja säästyisimme kaikki turhalta raivolta ja tiukoilta tuijotuksilta.

Ovet vaunujen kanssa! Bugaboot ovat siitä kätevät vaunut, että ne kääntyvät tosi näppärästi ja pienellä harjoittelulla oven avaaminen itse ja vaunujen saaminen sisälle tai ulos alkoi käydä jo helpoksi. Mutta silti kysyn, miksi Suomessa ovien avaaminen vieraille ihmisille on niin vaikeaa, varsinkin jos näkee, että tilanne sisääntulevalle on jotenkin haastava. Muistelisin, että puolitoista vuotta sitten tehdyllä Milanon reissulla en tainnut itse kertaakaan avata ovea, aina oli joku odottamassa tai auttamassa. Käsittämättömin juttu tapahtui mammakaverilleni, joka piti ovea auki itselleen ja vaunuilleen, kun samalla hetkellä joku mies työntyi sisään ohittaen hänet käden alta. Eihän tuollaiseen ole edes sanoja. Olen alkanut kiinnittää asiaan itse nyt paljon huomiota ja pyrin avaamaan aina oven, kun tilanteen havaitsen.

äl3

äl10

Vaippakassi ja se tavaramäärä. Kun olemme tyytyväisinä siirtyneet tytön kanssa hänen omaan reppuunsa, johon on ehkä pakattu mukaan vesipullo, vaippa tai kaksi ja smoothie, niin kohta on taas mukana aika paljon muutakin. Vaippalaukkuna käytin viimeksi Longchampin travel bagia. Muuten oikein kiva kassi, mutta taskuttomuus välillä vaivasi. Viimeksi kuitenkin Tukholmassa Joe & The Juicessa istuessa näin eräällä äidillä saman kassin, mutta tilannetta oli paikattu parilla saman merkin pienellä meikkilaukuilla, toisessa ruokia, toisessa tutteja, wet wipeseja ja Bepanthenia. Taidan matkia tuon hyvän idean. Omatkin meikit säilytän muuten samaisessa pussukassa.

Sitä olemme myös välillä mieheni kanssa pohtineet, että kun saimme tilanteen ensimmäisen kanssa jo aika omatoimiseksi (hän osaa syödä itse, nukkuu hyvin aina tammikuun alusta lähtien juniorsängyssä omassa huoneessaan, harjoittelee pukemista ja tarpeista on mahdollista keskustella), niin olemme taas valmiita repimään maton jalkojen alta ja aloittamaan kaiken alusta. Kaikki muistuu varmasti mieleen omalla painollaan, mutta nyt tuntuu etten muista oikein mitään soseiden aloittamisesta, maidon määristä tai öistä vauvan kanssa. Pian otetaan niistä taas selvää.

äl14

 

Tästä äitiyslomasta tulee varmasti kuitenkin erilainen kuin ensimmäisestä, toivottavasti hyvällä tavalla erilainen.

Kivaa alkanutta viikkoa!

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s