Resepti, joka tuli jäädäkseen ja muutama sana ruuasta

vl12

Takana on todella rentouttava viikonloppu. Yleensä se tarkoittaa sitä, että liikaa mitään valmiita suunnitelmia ei ole ja niitä valmiitakin suunnitelmia voi viime tipassa muuttaa ihan vain koska silloin tuntuu siltä. Koska viikonloppu keskittyi todella paljon ruuan ympärille (kauppaostoksia, kokkailuja ja yksi brunssi) voisikin olla hyvä aika avata vähän tätä aihetta. Sain hiljattain postaustoiveenkin Karoliinalta, joka halusi saada lisää inspiraatiota arki-illallisiin. Mietin hetken, että kirjoitanko mitään, koska a) en todellakaan ole mikään kokki kolmonen ja b) meidän arkiruuat ovat aika tylsiä. Päätin nyt kuitenkin avata asiaa vähän ja kirjoitankin ehkä enemmän nyt ideaaleista viikoista aterioiden suhteen ja omista toiveista ja suunnitelmista.

vl6

vl5

Arkena pääsee aika pitkälle muutamalla raaka-aineella, joita voi mielensä mukaan vähän vaihdella ja muunnella. Omat suosikki arki-illalliset valmistuvat lohesta, kuhasta, kanasta, kikherneistä, kananmunasta ja joskus jauhelihasta. Tähän listaan haluaisin lisätä vielä kuuluisan nyhtökauran ja härkiksen, mutta en ole ehtinyt maistaa vielä kumpaakaan. Ensimmäistä metsästin aika aktiivisesti joitain viikkoja, mutta luovutin jossain vaiheessa. Härkiksen kanssa ei ilmeisesti tarvitse valmistautua samaan rumbaan. Käytämme lisukkeena paljon salaatteja, paistettuja kasviksia, bataattia, riisiä ja nykyisin myös kvinoaa. Kastikkeina toimii loistavasti hummus, kreikkalainen jugurtti, tsatsiki tai ihan vain oliiviöljy. Koska arki-iltoihin on tullut sattuneista syistä aika paljon muutakin tekemistä ja jompi kumpi usein on vielä treenaamassa, niin nopeus on valttia. Viikonloppuna ruuanlaittoon on lupa käyttää enemmän aikaa ja inspiraatiota.

vl4

Keräilen yleensä pitkin viikkoa mielenkiintoisia reseptejä viikonloppua varten ja olen huomannut, että nykyisin ne kasaan päätyvät reseptit ovat tosi usein vegejä. Ilmeisesti ne kuulostavat aina mielenkiintoisimmilta tai tarpeeksi helpoilta? Vai tyrkytetäänkö vegereseptejä nykyisin vain enemmän? Suosikkireseptit löytyy tällä hetkellä Virpi Mikkosen Kiitos Hyvää Pikaruokaa -kirjasta (testata kannattaa ainakin täytetyt bataatit ja avokadohummus), jo aiemmin mainitusta Outi Väisäsen ja Elvi Ristan Samasta Padasta -kirjasta ja aina ja varmasti ikuisesti Glorian ruuasta ja viinistä. Ja koska ne mielenkiintoisimmat reseptit ovat tosi usein juuri niitä vegejä, niin päätimmekin eilen ihan tietoisesti mieheni kanssa lisätä kasvisruokia viikkoon. Puolet olisi jo tosi hyvä saavutus. Siihen tarvitaan myös vähän mukavuusalueelta poistumista, koska esimerkiksi linssit ja pavut ovat itselleni aika uusi raaka-aine kotikokkailuissa.

vl2

Tänä viikonloppuna tein lauantaina kantarellipastaa tällä reseptillä. Se oli tuhtia ja hyvää, oikein hyvää lauantairuokaa siis. Ja niin helppo valmistaa, että sopisi loistavasti myös syksyn arkiaterioihin, jos kantarelleja sattuu löytymään kaapista. Ja eihän se tosiaan pakosta tuota pekonia tarvitse, joten kasvisruuaksi se on helppo muuttaa. Erityisesti viikonlopulta haluiaisin kuitenkin hehkuttaa sunnuntain ilallista, kurkumakukkakaalia ja kvinoaa (Samasta Padasta). Se oli uskomattoman hyvää kasvisruokaa. Lisukkeena ehdotetaan tahinijugurttia, johon kuitenkin unohdin ostaa ainekset, niinpä käytimme pelkkää kreikkalaista jugurttia. Toimi niinkin. Parasta tässä kaikessa on se, että samalla sain tehtyä minille eväät tälle päivälle. Otin ruuasta ennen suolaa, chiliä ja pähkinöitä viidesosan sivuun ja soseutin siitä oman version. Tämä jos joku on tosi helppo ja hyvä arkiruoka ja tästä reseptistä riittää lounas vielä seuraavallekin päivälle. Kukkakaali, valkosipuli, kikherneet, kurkuma ja cashewpähkinät paistetaan pannulla ja tarjotaan kvinoan kanssa. Mausteena suolaa, chiliä (käytin rouhetta) ja korianteria.

vl3

Sunnuntaina Kallion Sandron brunssillakin pysyin vahingossa vegenä, koska unohdin pääruuat kokonaan. Voisiko tästä päätellä, että alkupala- ja jälkiruokapöytä olivat aika onnistuneet? Ravintolan gluteenitonta leipää on muuten vaikea lyödä, tosi hyvää!

Omassa ruokafilosofiassani pyrin kulkemaan sitä kuuluisaa kultaista keskitietä. Jos syö viikolla 90/10 ja viikonloppuna 70/30 suhteella, niin tuleeko siitä lopputulokseksi se tavoitteellinen 80/20?

Terveellisemmät ainekset, joista en ihan helposti luovu ja joita aina kaapista löytyy:

  • chiasiemenet
  • pähkinät
  • kreikkalainen jugurtti
  • hummus
  • avokado
  • mustikat
  • maapähkinävoi (testatkaa paahdetun ruisleivän päällä. Hyvä pullan korvike)

Ja ne ei niin terveelliset ainekset, joista en myöskään helpolla luovu:

  • Nutella
  • ruokaviini
  • kanelipulla
  • croissantit
  • Ja en haluaisi tätä edes myöntää, mutta Cola Zero. Olen äitiyslomalla koukuttunut siihen täysin ja kohta aletaan tarvita vieroitukseen järeämpiä aseita.
  • kahvi (paljon kahvia)

vl7

Sokerittoman kuukauden jälkeen arkisokeriton saa kuitenkin jatkua edelleen. Jääköön pullat viikonloppuun. Pysyy päivät tehokkaampana ja mieli virkeämpänä.

Kuvat on otettu viikonlopun brunssimatkalta ja kokkaussessioissa kotona. Oli ihan kiva käydä taas pitkästä aikaa Kalliossa, mutta näin taas aivan liian monta puskapissaajaa ettäkö suunnittelisin ikinä kaupunginosaan muuttoa. Yksi ällöttävimmistä asioista mitä tiedän.

 

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Resepti, joka tuli jäädäkseen ja muutama sana ruuasta

    • Hyvä, jos tuli jotain. Tässä poikettiin aika paljon raiteilta, mutta jotain sinne päin. Ja jos keksit keinon vieroittaa itsesi Pepsistä, otan avun mielelläni vastaan 😉

      Tykkää

  1. Kukkakaaliresepti menee testiin, kiitos vinkistä ja kivasta postauksesta! Samansuuntaisia pohdintoja täälläkin- kasvispainotteista, helposti valmistettavaa ruokaa olisi kiva lisätä arkeen. Ja vielä kun saisi lapsetkin innostumaan pavuista ja kikherneistä…Erilaiset kaalit, etenkin kukkakaali maistuu kyllä meidän tytöille oikein hyvin, varsinkin keitettynä.

    Tykkää

    • Moi Satu, kiitos viestistä!
      Se kannattaa ehdottomasti testata, oli yllättävänkin hyvää!
      Saisikohan lapset innostumaan kasvisruuista oikeanlaisella maustamisella? Olen itse opettaja ja aikoinaan ainakin Helsingin kouluissa oli viikottain kasvisruokapäivä, joka ei todella ollut oppilaiden suosiossa. Mutta en ihmettele sitä yhtään, koska yli puolet koulujen kasvisruuista olivat ainakin silloin tosi mauttomia. Välillä tuli sellainen olo, että siitä jostain samasta liharuuasta jätettiin vain se liha (ja mausteet) pois. Ja ylipäätänsä se, että pitää mainostaa sitä yhtä kasvisruokapäivää on typerää. Mielummin voitaisiin valmistaa hyvää ja ravintorikasta kasvisruokaa ilman, että siitä tehdään suurta numeroa.
      Kiva, että teidän lapset tykkää kaalista. Parsakaali on ainoa, mitä en meinaa omaa tytärtä saada syömään. Huijailen sitä aina muiden joukossa. Kikherneet ja kurkuma oli ainakin hyvä yhdistelmä, maistuisikohan niin..

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s