Instagramkatsaus

ig8

Olen viettänyt sokeritonta elokuuta. Välillä se tuntuu puhdistusmielessä todella hyvältä idealta. Sanoisin, että suurimman vaikutuksen huomaan vireystasossa ja ihon kunnossa. Ja nyt puhutaan siis lisätystä sokerista. Kesällä tuli nautittua pulla jos toinenkin, niin tuli tämä kieltäytyminen ihan oikeaan kohtaan. Jostain syystä se on ollut nyt vain paljon vaikeampaa kuin ennen. En ole lakannut haaveilemasta korvapuustista ja odotan, että pääsisin syömään yhden nutella-croissantin. Taidan kuitenkin jatkaa sokeritonta eloa arkena niin pitkään kuin vain jaksan. Kahvipullan himossa olen kehitellyt uuden terveellisemmän keksin. Se valmistuu helposti banaanista, avokadosta, kaurahiutaleista ja  raakakaakaojauheesta. Makeuttaa sen halutessaan voi vaikka hunjalla. Nämä keksit ovat itseasiassa ihan hyviä, joten suosittelen kokeilemaan. Oman maun mukaan avokadon voi korvata esimerkiksi kuivatuilla hedelmillä.

ig7

Kävin testaamassa uuden aamiaisen Tehtaankadun Healthinkissa. Viimein Helsinkiinkin on alkanut virrata näitä terveyskuppiloita ja jostain on testaus aloitettava. Paikka on pieni, palvelu oli tosi ystävällistä ja kaikki tilaamamme ruuat hyviä. Itse tilasin avokadoleivän ja punaherukkasmoothien, siskoni taisi valita mansikka-banaanismoothien ja jonkinlaisen kananmunakupin. Olimme aluksi tilaamassa smoothiebowlin, mutta yllätykseksemme se piti itse noukkia kylmäkaapista kertisastiassa. Muna-annos tarjottiin take away -mukista. Syynä tähän taisi olla likaisena olleet astiat aamiaisen jäljiltä, mutta siitä huolimatta oli todella tylsää nähdä pöytä täynnä kertakäyttöastioita. Varmasti nautin aamiaisen tai lounaan paikassa vielä uudelleenkin, mutta silloin toivon, etten näe smoothieastian lisäksi yhtään kertistä pöydässä. Koska tilasimme valmiin aamiaisen, kuului settiin myös kahvi. Ja toinen asia, josta haluankin vielä vähän naputtaa on santsikupin hinta, siis ylipäätänsä, että sillä on hinta. Valmiissa aamiaispaketeissa santsikupin tulee olla ilmainen. Tosin harvemmin kai terveyskuppiloissa kannustetaan kahvilitroihin, että ehkäpä se olikin ihan konseptin mukaista.

ig6

ig10

Annoin pienimmäisenkin maistaa vähän paikan smoothieta ja, koska punaherukat eivät aiheuttaneet paljoakaan naaman vääntelyitä, ostin niitä seuraavana päivänä kotiinkin. Olisiko tässä todiste siitä, että nautitut maut raskausaikana vaikuttavat sellaisenaan lapsen makutottumuksiin? Söin niitä nimittäin odotusaikana todella paljon. Täytyy tosin toivoa, että tämä mahdollinen fakta koskee vain raskauden viimeistä puoliskoa, koska muuten suuria herkkuja ovat myös ranskikset, oltermanni, patonki ja kalinka-jugurtti. Sormiruokailu ei ole alkanut ihan odotetulla tavalla, koska mini ei halua liata käsiään ruokaan. Eli toistaiseksi sormiruokailen itse herkut hänen suuhun. Sama juttu on muuten nurmikon ja hiekan kanssa, inhottavalta tuntuu.

ig3

ig11

Koska uuden arjen alettua perjantai on viimein taas perjantai, olemme muokanneet siitä oikeanlaisen. Viime viikolla söimme after work -sushia ja tänä perjantaina kahvittelimme Korkeavuorenkadun SIS.Delissä ja haimme illallisen Anton&Antonilta. Tilasin Samasta padasta -kirjan ja aloitin testin timjamilihapullilla. Maistui myös perheen nuorimmalle, joten testit jatkuu. Olen selaillut kirjaa aina kun olen ehtinyt ja olen siitä aika vaikuttunut, kivoja, helppoja, muokattavia reseptejä ja uutta inspiraatiota Pikku Myyn ruokailuihin.

ig2

ig9

Arki on jatkunut muutenkin oikein kivasti, olemme hoitaneet pakollisia hankintoja kaupoilla (mm. kylpyleluja ja petivaatteita). Olen lounastanut Ikeassa ja ostanut itsellenikin yllätykseksi saman firman kahvia kotiin, olipa kiva pakkaus. Miehen ollessa työmatkalla, olen laiska valmistamaan ruokaa vain itselleni, joten lohi ja perunat 7,90, kelpaa. Olemme lenkkeilleet aurinkoisessa ja ei niin aurinkoisessa ilmassa paljon. Puistoilu on tullut myös uudeksi osaksi rutiineja, keinuminen on ehkä jopa päivän kohokohta.

iig1ig4ig5

Mainokset

Syksy tulee väistämättä

Fall nr2

Kuten aika monet muutkin, niin itsekin inspiroidun ehdottomasti eniten syyspukeutumisesta. Hyvä takki viimeistelee aina asun ja voisin elää kaulaliinoissa ja pipoissa tarvittaessa ympäri vuoden. Sanoisin, että tänä syksynä ostoslistalle kannattaa lisätä bomber (mielellään vihreänä) ja huitulatrenssi jossain aika neutraalissa välissä. Omat ohuet bomberini hankin jo hyvissä ajoin kesällä ja huitulatrenssinkin sain yliviivattua ostoslistalta pari viikkoa sitten. Pipoja kannattaa varastoida muutamassa eri värissä, samoin kaulaliinoja. En uskonut ikinä sanovani tätä ääneen, mutta uskon, että olen vaihtamassa tupsupiponi pikkuhiljaa tavallisiin. Tällä hetkellä ne ainakin tuntuvat enemmän omalta. Minillä tosin on ja pysyy tupsut ja rusetit, niin kauan kuin siihen itse pääsen vaikuttamaan. Viime syksynä tilasin tämän mustana. Se osoittautui niin kivaksi, että taidan tilata saman harmaana. Aika hyvä malli löytyi pari viikkoa sitten myös BikBokista.

Fall nro1

Sanoisin myös, että raitapaidat saavat jäädä takin alle myös syksyllä, ehkä neulemuotoisina. Löysin Mujin ihanan raitapaidan ihan hiljattain Kaivarin Kanuunasta, jossa kävin toista kertaa. Käyn todella harvoin kirppiksillä, ja tuolloinkin astuin sisään hetken mielijohteesta, kun odottelin koiraa lääkäristä. Kuvittelin löytäväni jotain kivaa minille, itselleni löysin ja itseasiassa raitapaitoja kaksin kappalein.

Hatut kuuluvat myös ehdottomasti syksyyn. Omistan pari villahattua eri värisenä ja tänä syksynä viimein toivoisin, että uskaltaisin niitä myös käyttää. Miksi ihmeessä se onkin niin vaikeaa? Panamahatut rannalla ovat tosi ok, mutta villahatut kaupungissa koen vielä jostain syystä ongelmaisina. Ne näyttävät tosi hyvältä ja viimeistelevät asun tyylikkäästi. Siinäpä missio syksylle, hatut käyttöön! Raportoin myöhemmin.

Fall nr3

Koska olen ilmeisesti vimeisen kuukauden aikana kunnostaunut second hand -shoppailijaksi ensimmäistä kertaa elämässäni, löysin Relovesta myös Zaran muhkean ponchon, joka pääsee ihan varmasti käyttöön ennemmin tai myöhemmin, toivottavasti myöhemmin. Acnen Pistolsit ovat nyt roikkuneet ostoslistalla jo useita vuosia, varmaankin yhtä kauan kuin Burberryn trenssi, oma vene, Ullanlinnan kattohuoneisto ja tuo kuvassakin vilahtava Hermesin Evelyne. Minkään aika näistä ei ole vielä tänäkään syksynä.

Fall nr4

Odotan jo vähän, että pääsen laittamaan Uggin Dakotat jalkaan, pehmeän neuleen päälle ja suunnistamaan päiväkahville Succesiin. Jostain syystä käyn siellä aina kahvilla syksyisin. Tänään pyörin jo vieressä, koska kahvittelin Korkeavuorenkadun SIS. Delissä ja hoidin illallisostokset Anton&Antonilla. Succesiin suunnistan heti kuin sokerilakko päättyy ja voin taas syödä korvapuustin. Syksyllä ei muuten sovi unohtaa poskipunaa. Mieto sään kirpeys, muhkea neule ja poskipuna ovat hyvä yhdistelmä.

Ja tavoileni uskollisena viimeisenä tulee tietysti yksi syysasu minille. Pikku Myyn oma bomber odottaa muuten jo käyttöönottoa kaapissa ja Mini Rodinin repunkin toi postimies viime viikolla. Se on tosin eri kuin kuvassa.

Kids' fall

Lelut piiloon ja elämä järjestykseen

IMG_9551

aaa1

Olen kesän aikana tehnyt muutamia aika suunniteltuja täsmälöytöjä kotiin. Edelleen yläkerta paistaa verhottomuuttaan, portaissa ei ole turvaporttia (tämän asian kanssa on pakko ryhdistäytyä!), eikä eteisessä tuolia. Tosin eteisen tuoliongelman aion ratkaista yläkerran Vitralla, mutta sitä ennen pitää kai löytää kirjoituspöydän eteen uusi istuin. Minun puolestani se voisi olla hetken vaikka tuoliton, mutta mieheni näkee asian toisin.

Jotain pieniä juttuja täällä on kuitenkin saatu aikaan. Olen toivonut jääkaapin oveen seinäkalenteria kohta vuoden ja nyt se viimein siinä on. Granitin versio on loistava. Ostimme sen heinäkuussa ja kalenteri alkoi heinäkuusta ja ja kestää aina seuraavaan heinäkuuhun asti. En ole varma kuinka usein kauppa vaihtaa tuotteen vai sattuiko meillä vain hyvä tuuri. Tykkään, että asiat ovat kirjoitettuna edessäni. Toivottavasti Granit ei poista tuotetta valikoimastaan, ikinä!

koti3

Minulla oli jotenkin kummallisen ruusuinen mielikuva siitä, että kun lapsella on sen verran leluja, että ne sotkevat paikkoja, on hän ajat sitten siirtynyt leikkimään omaan huoneeseen. Kuinka väärässä olinkaan? Hän tuskin leikkii omassa huoneessaan (mikä on eri kerroksessakin) ainakaan vuoteen ja lelut olivat vallanneet olohuoneen lattiatilan jo ajat sitten. Oli siis pakko löytää kori, joka toimii samalla sisustuselementtinä, jonne saan survottua kaiken piiloon iltaisin ja ennen vieraiden tuloa ja silloin kun tavaramäärä ympärillä alkaa yksinkertaisesti ahdistamaan. Aloitin etsinnän kaikkien tyylitietoisten sisustajien taivaasta, Bauhausesta. Olimme siis metsästämässä pistokesuojia, kun päätin samalla tsekata korivalikoiman. Sieltä se löytyi.  Ja illalla kun viimein saan nostettua kaikki lelut koriin, tuntuu tila taas niin seesteiseltä ja siistiltä.

kotona2

Kesän aikana vanha Pappelina eteisestä muutti myös keittiöön ja sopii itseasiassa paljon paremmin sinne. Puolet vuodesta yläkerta kylpee valossa ja lattiaa pitäisi olla pesemässä joka viikko (inhokkihommaani muuten). Matto ratkaisee tämän ongelman. Kuva on otettu ajat sitten heinäkuun alussa, auringonkukat ovat vaihtuneet miedompiin lajikkeisiin ja mini on saanut pöydälle eteensä uuden alustan. Pakko myöntää, että hieman liian myöhään. Toivottavasti pöytä on vielä pelastettavissa. Pitkän työn tuloksena alusta on alkanut myös pysyä paikallaan.

aaaaa

Olen haaveillut jonkin aikaa Chhatwal & Jonssonin tyynystä sohvalle, mutta näin parin kuukauden päästä hoitovapaalle siirtyvänä on pakko ymmärtää pihistää tässä kohtaa oikeissa asoissa. Sattumalta H&M Homen mallistosta löytyi jotain vähän vastaavaa kympillä, joten siinä on ja pysyy. Valikoimassa oli muutenkin poikkeuksellisen kivoja kuoseja ja ”värejä”. Ison Omenan uudistuksen jälkeen kauppa löytyy myös sieltä. Ja pakko todeta tähän, että uusi paranneltu kauppakeskus oli todella onnistunut missiossaan. Keväällä on vielä muutamia hyviä uudistuksia luvassa.

kotikoti3

kotona3

Muutamien sisustuksen ikuisuusprojektien lisäksi suunnitelmissa on jo lastenhuone. Siis se huone, missä mini vielä leikkii ja viihtyykin. Seesteisestä valkoisesta vauvan huoneesta on siirtyminen ehkä tapettiin tai seinätarroihin. Jostain syystä haaveilen myös tällaisesta ”teltasta”. Ehkä tähän on hyvä todeta, että onneksi huone on aika pieni ja kaikki ideat eivät vain toimi. Sitä paitsi mitä todennäköisemmin tuo teltta saisi karvaisen asukkaan.