Joulua metsästämässä

tukholmajoulu

Huomasin muutama päivä sitten, että normaalin kaltaista joulufiilistä ei vielä ole. Tuntuu, että kaikki asiat ovat kotona kesken, mikään ei valmistu, mutta loppujen lopuksi en edes tiedä mitä pitäisi tehdä. Olen yleensä aika stressitön ja lungi luonteeltani ja tämä keskeneräinen olotila on häiritsevä. Voisikohan tämä olla joku loppuraskauden yleinen tila? Luulin, että näihin aikoihin olo olisi täysin zen. Olen kuitenkin lomalla, en pelkää synnytystä, joulu on tulossa, hankinnat vauvalle tehty ja joulutarjottavatkin suunniteltu. Mutta ei. Kokeilen tänään vielä siivota, kokata hyvän illallisen (löysin hyvän reseptin taas Glorian ruoka ja viini -lehdestä) ja ulkoilla paljon. Josko se siitä.

Huomaan myös etten jaksa ihan niin paljon panostaa joulujuttuihin tänä vuonna kuin yleensä. Olen kokeillutkin tarkoituksella pieniä helpottavia juttuja. Tarjosin ensimmäistä kertaa vieraille joulutorttuja, joita ei itse taiteilla ja hillokin on valmiina. Ennen minua kauhistutti ajatus näistä tortuista, nyt ne tuntuivat juuri oikeilta.

joulutorttuja

Koska alkuviikosta saimme nautiskella pienestä pakkasestakin, tuuletin petivaatteet ulkona ja vaihdoin pellavalakanat sänkyyn. Viileisiin puhtaisiin lakanoihin hyppääminen se vasta rentouttavaa ja ihanaa onkin.

tuuletus

DSC05574

Tilasin ainakin puolet jouluruuista kaupasta valmiiksi haettavaksi päivää ennen aattoa. Oikeastaan kyllä nautin kaupassa käynnistä (myös ruuhkassa). Se on yksin jollain tapaa jopa terapeuttista, jos asenne on oikea. Nyt en ole varma asenteesta ja tiedän, että  yhden tai kaksi kauppareissua joudun tekemään jokatapauksessa tuon valmiin tilauksen lisäksi. Joten helpottava tekijä sekin. Päätin myös ostaa jotain sellaista valmiina, mitä yleensä teemme itse. Ei se oikeasti ole niin justiinsa.

Kehittelin myös piparkakkujen päälle jotain uutta sen ainaisen tuorejuuston lisäksi. Tällä kertaa päällä oli valkohomejuustoa ja aprikoosihilloa, toimii.

piparkakkuja ja juustoa

Koska rakastan viinejä, niiden juomista, viinimenun suunnittelua, uusien viinien testailuja ja sokkotestejä, rentouduin myös suunnittelemalla joulupöytään viinejä. Jos olisi mahdollisuus tänä vuonna sitä muutamaa kulausta enemmän nauttia, suunnittelisin koko joulumenun sampanjan ympärille. Tiedän tosin, että mieheni ja siskoni taitaa haluta punkkua ja äitini valkkaria niin niillekin oli suotava pieni hetki ajatuksista. Tänä vuonna valitsisin nämä kolme, lihalle punkkua Rhonesta, kaloille ja vaihtoehtoiseksi valkkariksi Pinot Gris:ta Alsacesta. Kyseinen valkkari on muuten oma pitkäaikainen suosikkini ja voisin valita viinin myös siksi ainoaksi valinnaksi joulupöytään. Toimii possunkin kanssa vallan mainiosti. Mutta kuten sanottua tänä vuonna nauttisin aterian läpi sampanjalla, se ei ole ikinä väärin, ehkäpä tällä. Miksei joku rosésampanjakin olisi oiva valinta joulupöytään.

sampanjaa

Pienen joulutunnelman sai myös aikaan Anine Bingin lähetys alkuviikosta. Ihailin uutta collegea hetken, sovitin (eihän se päälle vielä mahdu) ja pakkasin odottamaan aattoa. Sen jälkeen laitan sen samaan paikkaan uusien nahkahousujen kanssa odottamaan oman kropan paluuta.

aninebing

Jos on hyviä vinkkejä joulutunnelman saavuttamiseksi joululaulujen lisäksi, otan niitä mielelläni vastaan. Tänään kokeilen Teurastamon joulumarkkinoita.

Tylsiä pakettejako?

joulukassi1

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän näköjään siedän mitään kuvioituja lahjapapereita. Arvostan kaikkia itsekehiteltyjä kierrätysratkaisuja pakkaamisessa ja pyrinkin usein säilyttämään paketeista silkkinauhoja tai erityisen hienoja papereita myöhempää käyttöä varten. Säilytän herkästi myös paperikasseja, niitä onkin kaikki paikat pullollaan. Sanoo Marie Kondo mitä haluaa, niistä en luovu! Tosin hänhän kehoittaa säilyttämään ne asiat, mitkä tekevät iloiseksi ja onnelliseksi ja hienot paperikassit toimittavat tätä virkaa yhtenä asiana omassa kodissani.

Pakko on tosin myöntää, että olen aika huono paketoimaan. Tykkään suunnitella, mutta toteutus onkin aina vähän kinkkisempi juttu. Aikoinaan kun pelasin nuorena koripalloa, pahin pelkoni oli, että valmentajamme lähettävät meidät johonkin markettiin joulukuussa pakkaamaan asiakkaiden lahjoja. Se olisi ollut katastrofi. Näin aikuisiällä olen ymmärtänyt mennä aika pitkälti sieltä missä aita on matalin, ei vaikeita naruviritelmia ja pysyttäytyminen yksinkertaisissa hyviksi havaituissa suunnitelmissa.

lahjakori

 

packing1 packing6

Tänä vuonna tein valkoisia joulupaketteja, Granitin valkoisella paperilla ja mustavalkoisilla teipeillä, Tigerin juuttinauhalla ja yhden ei valkoisen kokeilun vanhalla Voguella. Suoritin aika ison lehti-inventaarion pari päivää sitten ja, koska en ollut ehtinyt viedä niitä vielä keräykseen, kokeilin käyttää paketointiin. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Jo viime jouluna luin jostain tästä hauskasta idesta. Toinen ehdotus oli käyttää vanhojen kirjojen sivuja, houkutteleva ehdotus sekin.

packing3

 

packing10

Lasten paketit nyt kuitenkin ovat aika tylsiä ja erottuvat jouluisin liikaa muista, jos ne on pakattu valkoiseen paperiin. Syksyllä aika sattumalta ihan muita juttuja googlaillessani törmäsin kuitenkin tällaisiin hauskoihin eläinpakettikortteihin netissä, jotka voi itse printata ulos. Näin valkoiseenkin paperiin saatiin vähän eloa.

packing5 joulukassi3

Aika kiva idea on käyttää paketeissa myös vaikka kanelitankoja. Ne näyttää hauskalta paketin päällä ja tuoksu kruunaa koko komeuden. Tänä vuonna muistin laittaa kanelitangon yhteen pakettiin, minulta minulle, noloa. Mutta Anine Bingin lähetys saapui maanantaina ovelle eikä se mahdu vielä päälle niin samapa tuo oli paketoida ja yllättyä aattona. Granitissa myytiin muuten kappalehintaan kanelitankoja ja desihintaan tähtianiksia, kivoja koristeitakin ne ovat ja anikset voi käyttää vaikka itsetehtyyn glögiin lähempänä aattoa.

Tervetuloa 2016

Muutamia toiveita olen asettanut jo ensi vuodelle. En ole ollut mikään aktiivinen uudenvuodenlupausten tekijä, mutta parina viime vuonna olen asettanut niin tärkeitä ja konkreettisia asioita listalle, että ne todella ovat pitäneet. Ensi vuodeksi aion tehdä saman. Lupaukset, joita teen ovat yleensä todella henkilökohtaiselle tasolle meneviä, joten harvemmin niistä ääneen puhun, mutta samalla asetan ja esitän yleensä myös toiveita vuodelle vähän kevyemmässä mielessä.
DSC03433
2016 haluaisin:
1. Päästä urheilemaan ja liikkumaan paljon. Tänä vuonna olosuhteiden pakosta olen joutunut rajoittamaan aktiiviliikkumista aivan liikaa ja odotankin kevättä tämän asian korjaantumisen suhteen todella innolla. Odotan jumppia, salia, juoksemista ja ajattelin kokeilla keväällä myös ihan uutta tuntia –Barrea.
2. Tehdä oikeita ostoksia. En ole tämän vuoden aikana tehnyt itselleni oikeastaan yhtään hutiostosta (poikkeuksena H&M:n todella huonolaatuiset äitiysvaatteet) ja sillä linjalla aion pysyä edelleen. En halua kaappiini enää huonolaatuisia vaatteita tai heikkoja materiaaleja, mielummin jätän ostamatta. Tarvitsen vaatekaapin, jossa osat sopivat toisilleen, kestävät aikaa eikä pukeutumisongelmaa liian usein tule. Oikealla tiellä jo ollaan.
3. Säästää. Tämä ei ole helpoin juttu ehkä äitiyslomalaiselle, mutta ainakin aion yrittää. Olen maailman huonoin  rahan säästäjä ja tarvitsen siihen paljon suunnittelua ja aikaa. Jonkun pienen tavoitteen aion kuitenkin vuodelle laittaa, oli se sitten säästöä pahan päivän varalle tai vaikka johonkin loppuvuoden matkaan. Tiedän kuitenkin, että taloudessamme voisimme helposti säästää esimerkiksi ruokaostoksista, mutta tähän aion palata ihan omalla postauksella vielä jossain vaiheessa.
4. Matkustaa. Tämä ei oikein toimi tuon kohdan 3 kanssa täydellisesti, mutta matkustaminen on asia, johon mielellään laitan rahaa ja kuten mainittua osa säästämisestä tulee kyllä liittymään ihan pelkästään matkustamiseen. Ideoita ensi vuodelle on, mutta mitään lukkoonlyötyä ei.  Kaikki aikanaan.

Welcome 2016

 

Tein polyvoressa listan muutamista ensi vuoden konkreettisista tarpeista (tai haaveista) tai vaikka joululahjatoiveista. Urheilu ja kauneudenhoito näyttäisi toimivan aika suuressa pääosassa tällä kertaa. CLEAN white woods ja Kiehl’s midnight recovery ovat entuudestaan tuttuja, mutta kaapista löytyy enää tyhjät pullot. Kummastakaan en haluaisi luopua. Clean on tuoksuna raikas ja luonnollinen ja midnight recovery -tehoseerumi lunastaa omalla kohdallani ainakin lupauksensa aamun pehmeämmästä, tasaisemmasta ja heleämmästä ihosta. Sitä voi käyttää yksinään tai voiteen olla, itse kaipasin välilllä myös voidetta päälle, mutta ihoni onkin aika kuiva. Iso plussa tässä tuotteessa on myös hinta, enpä ole ennen löytänyt hyvää seerumia alle 50 eurolla.

Uudet juoksulenkkarit ovat myös ostoslistalla. Kesällä kävin jo kokeilemassa Mizunon lenkkikenkiä, jotka sopivat jalkaani todella hyvin. Olen kuullut paljon kehuja merkistä, joten täytyy lähteä alkuvuodesta tarkemmin tutkimaan tarjontaa.

Yhden näistä toiveista lunastin jo itselleni joululahjaksi, koska meikkipussissani oli suuri aukko siveltimille. Oikeasti merkki oli aivan vieras, mutta Veeran kirjoituksen jälkeen päätin ottaa testiin. Kyse on siis Real Techniques -siveltimistä, joita hän blogissaan suositteli ja pienen googlailun jälkeen ei muuten ole ainoa. Enkä ole itseasiassa siveltimien suhteen kovinkaan nirso, joten povaan varmaa hyväksyntää.