Ollaan jo niin pitkällä joulukuuta matkalla, että olisi aika katsastaa marraskuun suosikit.

Joulukukat! Suosikkejani ovat hyasintti ja leikkoamaryllikset (mielellään valkoisena), en pidä joulutähdestä. Välillä mietin, että miksi hyasintin on oltava vain joulukukka. Se sopisi hyvin myös kevääseen. Tuo kyseinen amaryllis on leikattu ruukusta, koska kellahti aivan liian aikaisessa vaiheessa. Toimii näköjään niinkin. Näinhän teen aina jatkossakin. Muutenkin pidän enemmän leikko- kuin ruukkuamarylliksesta.

Piparkakut tuorejuustolla ja karpaloilla, huippu yhdistelmä! Tein niitä joulubrunssillekin. Silloin tosin käytin myös sitä surullisen kuuluisaa granaattiomenaa.

By Pia’sin villahuivi  Se on hetkellisesti syrjäyttänyt Acnen Canada huivinkin. Ihanan pehmeä, 100% villaa,  juuri oikean harmaa ja tarpeeksi iso. Ainakin ymmärsin huivin olevan By Pia’s. En tosin enää löytänyt sitä nettisivuiilta. Sain tämän nimittäin ja sen takia en ole täysin varma alkuperästä.

Uudet tekonahkapökät, joita en malta laittaa kaappiin vaan ihailen niitä tuossa tuolin reunalla ja mietin päivää kun voin vetää ne jalkaani ensimmäistä kertaa.

Uudet julisteet viimein seinällä kehyksissä. Olen niihin täydellisen tyytyväinen.

To do -listan lyhentyminen. Olen yli puolet jo loppuvuoden tehtävistä suorittanut. Vielä puuttuu vähän joululahjoja, muutama kuva seinältä, pari hankintaa vauvalle ja työhuoneen ja vaatekaapin siivous. Sitten oltaisiin jo aika pitkällä.

Gilmore Girls, jota viimein pääsin Jenkkinetflixilta seuraamaan. Ihastuttava sarja. Olen katsonut päivittäin vähintään yhden jakson. Onneksi kausia on useita.

Ja tärkein viimeisenä. Kampaaja. Viimein maanantaina marraskuun viimeisenä päivänä sinne pääsin. Jouduin siirtämään aikaani töiden vuoksi marraskuun alusta loppuun ja se oli kyllä virhe. Hiukset pääsivät aikamoiseen kuntoon. Yleensä käyn kampaajalla kahden kuukauden välein, niin tuo kolmas kuukausi oli todella liikaa. Tätä ei varmasti kaikki ymmärrä. Mutta ensinnäkin hiusvärini on sen verran kaukana omasta, että juurikasvu tuo ison haasteen (ei, en ole kasvattamassa omaa väriäni takaisin. Niin trendikäs en ehkä aio olla koskaan.) Ja toiseksi se on asia, johon olen valmis panostamaan niin rahallisesti kuin ajallisestikin. Kampaajaani en vaihda. Hän on paras ja tietää tasan mitä hiukselleni kannattaa tehdä. Mutta kylläpä näyttää kasvot väsyneeltä kuvassa. Ei sitä näköjään itse peilistä näe. Täytyy saada kuvatodisteita. Veikkaan, että joskus alkuvuodesta silmäpussit hetkellisesti vain kasvavat. Lisäsin juuri joululahjatoivelistaan jotain virkistäviä ja herättäviä naamioita.