Viimein pitkän odotuksen jälkeen pääsivät hiukset huoltoon. Jouduin töiden vuoksi siirtämään ajan marraskuun alusta (joka oli liian myöhään sekin) kuun viimeiselle päivälle ja se todella näkyi. Tilanne päässä oli suoraan sanoen kammottava. Onneksi ei ole enää ja seuraava aikakin on varattu normitauon päähän.

Viime viikolla oli myös aika avata ensimmäinen luukku. Kalenteri on tuliainen Köpiksen kentältä ja onhan se hieno, koriste jo itsessään. En ollut ikinä ennen maistanut Johan Bülown lakuja. Ovatpa muuten herkkuja!

Tästä kirjoittelinkin jo. Vauvanhuone valmistui viimein. Muutamia pieniä puutoksia on, mutta isoimmat jutut ovat paikoillaan ja odottavat tulijaa. Itseasiassa huoneessa on jo asukas, koska tuo pieni karvakuono nukkuu nykyisin päikkärinsä tuossa keskellä mattoa ja keskittää luunsyöntisessionsa sinne myös. Nojatuolin alta löytyy myös milloin mitäkin varastettua.

Keskiviikon yllärikäänne oli Jens Lapidus Akateemisessa.  Olin shoppailukieroksen päätteeksi Starbuckissa kahvilla ja tajusin viime hetkillä miksi jengiä valuu kohti Akateemisen aulaa. Seurasin sitten perässä ja ihan mielenkiintoinen keskustelukin urasta oli Sofi Oksasen haastattelemana. Mies on muuten luonnossa todella karismaattinen ja tyylikäs. Tuo parta oli ilmiselvästi hänen juttunsa. Teki mieli ostaa kirja ja hakea signeeraus, mutta jono oli pitkä ja shoppailija liian väsynyt. Niinpä ajoin vain kotiin. Lisäsin kuvan myöhemmin instagramiin ja ilta oli pelastettu kun herra itse tykkäsi ja kommentoi kuvaa.

Viimein tein sen kauan aiotun vuoden viimeisen käynnin työpaikalla. Se oli niin huojentava hetki, että palkitsin itseni ja ajoin kotiin lentokentän kautta ja hain ensimmäisen joulukahvin tälle vuodelle. Mitenhän tässä kävikin näin, että ensimmäinen joulukahvi Starbucksissa tuli nautittua vasta vime viikolla. Mielestäni Toffee Nut Latte lyö piparkakun, mutta ilman kermavaahtoa kiitos.

Ainoa asia agendalla itsenäisyyspäivänä oli linnanjuhlien lisäksi pyörähdys Korjaamon joulumarkkinoilla. Mikä pettymys tapahtuma olikaan. Myyjiä oli todella vähän, asiakkaita vielä vähemmän ja tunnelma ei jouluinen ollenkaan. Toivotaan, että parin viikon päästä Teurastamolla on parempi tunnelma ja tarjonta. Sitä ennen kuitenkin totesin, että saattaisi tehdä mieli hampurilaista ja ilokseni huomasin Friends & Brgrs:n olevan auki. Miltei kokonaan ilman jonotusta pääsimme myös sisään ja löysimme ikkunapöydän. Ei ole itsestäänselvyys tuossa raflassa. Ruoka oli tosi hyvää, mutta mikä on tuo shaken koko? En ole ikinä nähnyt noin pientä. Ja tilasimme sen vielä puoliksi.