Vinkit viikonloppuun

Viikonloppuvinkit pitkästä aikaa.

viikko6 viikko2

viikko5

  • Sarjasuositus: Silicon Valley. Mietin aluksi riittääkö huumorini tällaiselle startup-vitseille ja miesten maailmaan sijoittuvalle sarjalle, mutta helposti. Tämä on todella hauska. Entourage on myös vanha suosikkini, joten jos tykkäsit siitä, tykkäät tästäkin. Huumori toimii ja näyttelijävalinnat onnistuneita. Aloitin myös Big Little Lies:n viimein, mutta ensimmäinen jakso ei vielä vakuuttanut miestäni, joten siitä taisi tulla oma äityslomasarjani. Olen itseasiassa samaa mieltä mieheni kanssa, ensimmäinen jakso ei pottia räjäyttänyt, mutta kaikkien suositusten jälkeen jatkan seuraamista. Silicon Valleyta katsomme yhdessä.
  • Jos lapsesi tai sinä rakastatte keksejä, mutta sokeria haluttaisi välttää, tee banaani-kaurakeksejä. Niihin tulee 2 banaania, 2,5dl kaurahiutaleita ja kourallinen kuivattuja karpaloita. Keksejä paistoin 200 asteessa noin 15 minuuttia. Nämä olivat hyviä ja helppoja! Kanelikin sopisi hyvin mukaan.
  • Kaikki ovat tästä uutisesta tietoisia, mutta nostanpa sen tähän vielä kerran https://yle.fi/uutiset/3-10093555, koska asia on mielestäni käsittämätön ja ilmeisen laiton. Ylipäätänsä väitän, että korkeakoulutetun 2300 euron bruttopalkka ja asuminen pääkaupunkiseudulla ei vain toimi. Tai toimii, jos niin päättää,  mutta silloin kun sadat työpaikat odottavat täyttymistä, pitäisi asialle jotain tehdä ja nopeasti.  Ja hitto, mitä työtä he tekevätkään! Tämä ei aiheena mene vähinten ihon alle nyt siksi, että oman lapseni lto muutti toiselle paikkakunnalle, paikka on ollut auki nyt kaksi kuukautta ja pahoin pelkään, että pätevää hakijaa ei ole näkyvissä (äitiyslomasijaisuus). Kaikesta huolimatta hänellä on siellä ihana sijainen, päiväkoti on superkiva ja tyttö viihtyy loistavasti, mutta tällainen välitila on pienten lasten kannalta aina hankala ja jatkuva muutostila ei toivottua. Kannattaa lukea myös tämä https://yle.fi/uutiset/3-10102097 ja Juliaihmisen postauksen kommenttiboksi, siellä oli tosi mielenkiintoisia nostoja. Voisin kirjoittaa aiheesta pitkänkin tekstin, mutta tyydyn vain toteamaan, että onhan tämä ihan hanurista.

viikko1

  • Käymme säännöllisesti ystävieni kanssa viikonloppubrunssilla, viimeksi sunnuntaina. Brunssissa vierähtää helposti aina kolme tuntia huomaamatta ja nämä ovat todellakin niitä kuukauden rentouttavimpia hetkiä. Hyvää ruokaa, paljon kahvia, joskus taas skumppaakin, hyviä keskusteluja (jotka eivät meillä pysy kyllä niissä kevyissä aiheissa kovinkaan usein) ja sitä kuuluisaa vapauttavaa omaa aikaa. Viimeksi oltiin Krog Robassa. Joko olen sanonut, että se on ehdottomasti yksi lempi brunsseistani Helsingissä.
  • Olen jonkinlaisessa lastenvaunukriisissä. Ostin syksyllä Bugaboo Donkeyt, koska sain ne käytettynä hyvällä hinnalla naapurustosta ja myin samalla Buffalot pois. Koen Donkeyt kuitenkin aika kömpelöinä pakata mukaan, varsinkin kun ne joskus ovat tuplina. Toki ostan seisoma-/istumalaudan, mutta silti alkaa näyttää siltä, että kesän reissuilla matkarattaat ovat ne, jotka mukaan pakataan. Ostin fb-kirppikseltä juuri matkarattaillemme vaunukopan, koska sain sen ihan pilkkahintaan ja tällä hetekellä tuntuisi helpommalta pakata mukaan kaksi paria matkarattaita kuin yhdet donkeyt. Miten te kaksilapsiset perheet matkustatte, jos molemmat vielä tarvitsee edes toisinaan rattaiden istumaosaa? Tässä olisi paras viikonloppuvinkki minulle.
  • Vielä vinkkinä kaikille teille raskaana oleville tai muuten alkoholittomista oluista nauttiville, Hesarin Torstai-liite oli täysin oikeassa, se Mikkellerin alkoholiton Drinkin’ the Sun vehnäinen olut on tosi hyvää! Eipä uskoisi juovansa alkoholitonta olutta. Maistoin sitä ensimmäisen kerran vasta tammikuussa Turun Kaskiksessa ravintoloitsijan suosittelemana ja hyvä, että maistoin. Olutta saa ainakin hyvin varustelluista marketeista ja Alkosta.

viikko4viikko3

Rentouttavaa viikonloppua, nauttikaa perjantaista!

Mainokset

Talvi, tervetuloa uudestaan 2019

kesä9.jpg

kesä8

Viikon lopulla näkyy jo lupaus plusasteista, mikä on loistavin uutinen tähän tiistaihin. Tytär alkoi tänä aamuna 5.30 käydä keskustelua sängyssä muumimammasta ja kakuista, vaikutti nuhaiselta eikä aamu muutenkaan ollut sieltä helpoimmasta päästä. Yleensä hän herää vasta puoli kahdeksan jälkeen, itse herään välillä aiemmin. Hän marssii myös omasta huoneestaan joka yö viereen ja olenkin tässä hiljakseen alkanut pohtia, että meillä saattaa tulevina öinä olla sängyssä aika ruuhkaista ainakin syöttöjen aikaan, yorkkikin nukkuu jälkopäässä täysin tyytyväisenä. Koska en kuitenkaan ole murehtija- tai märehtijäluonne, uskon tilanteen etenevän omalla painollaan johonkin suuntaan.

Tarkoitukseni oli nyt kuitenkin kirjoittaa vähän kesäfiiliksistä ja siitä, että oli kiva talvi, kunnollinen sellainen, mutta maaliskuussa on kevät ja nyt saa pakkaset riittää. Ja perjantaina vaikuttaisi siltä, että siirrytään uusille asteille. Homevialaura kirjoitti hiljattain jossain postauksessaan maaliskuun olevan hänen inhokkikuukautensa ja jäin pohtimaan, että miksi ihmeessä, sehän on ensimmäinen lupaus keväästä ja valosta. Tarkemmin kun aloin asiaa pohtimaan, niin onhan hän oikeassakin tässä asiassa. Maaliskuu harvoin oikein tietää mihin vuodenaikaan se varsinaisesti kuuluu, saattaa olla lunta, loskaa tai hiekkaa ja yleensä kaikkia näitä yhtä aikaa. Ei ole päästy kunnolla kevääseen, mutta talvikaan ei ole enää. Miksi sitten kuitenkin olin aika shokissa tästä julistuksesta johtui siitä, että oma syntymäpäiväni on maaliskuussa ja se on siis aina ollut juhlakuukausi. Olen myös kotoisin Rovaniemeltä ja siellä maaliskuussa juhlien aikaan oli vielä talvi, usein myös pääsiäinen. En siis voi vieläkään olla samaa mieltä kuun huonoudesta. Totean vain, että tammikuu on vuoden kököin kuukausi.

kesä7

kesä11

Ajattelin nyt pistäytyä kuitenkin sellaisissa konkreettisissa kesätunnelmissa. Mitä siis odotan ensi kesältä?

  1. Vaatteiden vähentäminen! Tällä hetkellä sattuneista syistä suurin odotukseni on se, että ei tarvitse pukea enää toppahaalaria, villapukua, kauluria ja villasukkia, vaan riittää, että laittaa tennarit jalkaan ja kirmaa pihalle, jossa on iloisia ihmisiä ja aina juttuseuraa. Naapurisuhteet latistuu aina talvella, koska kukaan ei halua jumittaa liian pitkään pimeässä ulkona ja tämän vuoksi siellä harvoin ollaan samaan aikaan ellei niin erikseen sovita.
  2. Grilli-illat kotona. Parsaa, kalaa, uusia perunoita, fetajuustoa, vesimelonia ja itsekasvatettua minttua, kylmä skumppalasi kädessä ruokaa odotellessa, jota voi naukkailla ulkona ja ruuan kanssa nautittu rosé jäillä. Ei varmasti tarvitse sanoa enempää.

kesä12

3. Lyhyet kesälomaretket lähiseudulle, kotieläinpuisto, piknik Suomenlinnassa, lounas Porvoossa tai vaikka Lintsi. Olemme eläneet mieheni kanssa jo useamman vuoden venekuumeessa ja jossain vaiheessa toivon, että niitä päiväretkiä (miksei yökin, hytillinen sen veneen olla pitää) päästään toteuttamaan sillä omalla veneellä. Olen lähestulkoon jo päättänyt emaliastioiden väritykset, tyynyjen pehmeyden ja esimmäisen (lämpimän) kesän retkikohteet.

    4. Ahvenanmaan matka. Paikka on ollut unelmakartallani jo useamman vuoden ja tänä vuonna sen toteutus tuntui oikealta. Varasimme laivamatkat ja mökin jo tammikuussa, koska olen ymmärtänyt, että asumuksen suhteen siellä on heinäkuussa varsin ruuhkaista. Koska meillä on näillä näkymin taaperon lisäksi mukana myös muutaman kuukauden vanha vauva ja pieni terrieri, olemme perillä kolme yötä emmekä aio tehdä mitään suuria vedenpitäviä suunnitelmia. Smakby:hyn varaan luonnollisesti pöydän jollekin päivälle, samalla reissulla käymme varmasti myös Kastelholman linnalla, tutustumme tietysti myös Maarianhaminaan, syömme ålandspannkakaa ja nautimme ihan vain varmasti kauniista maisemista. Vinkkejä Ahvenanmaalle olisi muuten kiva saada!

kesä2

kesä5

5.  Edes yksi terassi-ilta tai vaikka pitkä terassilounas miehen kanssa kahdestaan auringossa jossain Helsingissä meren läheisyydessä. Kesästä tulee varmasti kovin lapsipainotteinen ja kohteet määritellään pitkälti sen mukaan, mihin tuntuu kivalta lähteä yhden taaperon ja yhden vauvan kanssa. Mutta sitä aikuisten aikaa tarvitaan, erityisesti varmasti sitä kahdenkeskistä aikaa. Kolmekin tuntia voi tehdä todella hyvää, pää saattaa sen jälkeen olla jopa viikon tuulettunut. Sain ystäviltäni myös prevauvalahjaksi viikonlopun brunssilla lahjakortin Kämp spahan ja senkin haluaisin touko-kesäkuun aikana tuhlata. Kämp spa kuulostaa jollakin tavoin todella luksukselta.

Kevään ja tulevan muutoksen merkkejä

m7

m8

m1

Tämä on ilmeisen yleinen tila monella naisella ennen synnytystä, siis tämä, että haluiaisin siivota varastoa, järjestellä paikkoja ja itseasiassa imuroida lähes päivittäin. Tuntuu todella vastenmieliseltä ajatukselta kantaa vastasyntynyt johonkin pölykoirien, roiskeiden tai ihan vain epäjärjestyksen keskelle. Tykkään yleensäkin, että kotona on siistiä, koska sotkussa mieli on levoton ja aamut kamalia, jos joutuu heräämään likaiseen keittiöön keittämään kahvia. Mutta kaappien järjestyksen kanssa menen sieltä yleensä mistä aita on matalin. Olen poissa silmistä, poissa mielestä -tyyppi useimmiten, mutta tällä hetkellä tilanne on täysin päinvastainen. Minun pitää saada tietää mitä varastossa on, missä se siellä on, vaatekaapin sekasotku ahdistaa välillä öisin ja likapyykkiä ei saa olla korissa liikaa. Pahin kompastuskiveni on yleensä kodinhoitohuone, josta en saa puhtaita pyykkejä kaappeihin, vaan pahimmassa tapauksessa ne sekoittuvat uudelleen likaisten kanssa ja saatan pestä pyykkejä uudelleen. Se prosessi vain tarvitsee meillä aikansa ja paikkansa. No tämäkin ongelma on tällä hetkellä historiaa, koska puhtaat pyykit löytävät kaappeihin heti kuivumisen jälkeen ja lapsen pyykit olen jopa muutaman kerran silittänyt. Se ei todellakaan ole lempipuuhaani. Olen myös leiponut sämpylöitä ja kaurakeksejä, mutta tuon innostuksen laitan osittain myös viime viikon pakkasten piikkiin – taaperolle oli keksittävä iltapäiväohjelmaa.

m10

m2

Yksi lähestyvän synnytyksen ja ehkä myös kevään merkki on vaatekaapin päivitys kevätvaatteilla ja -kengillä. Muistan jo ensimmäisen raskauden loppuvaiheessa ostaneeni mm. nahkahousut, uusia jumppatrikoita ja raitapaitoja. Niin kävi nytkin, tällä kertaa en tarvinnut kuitenkaan enää niitä nahkahousuja. Tilasin jopa uuden juhlamekon, vaikka juhlia ei nyt ihan tähän hätään ole tiedossa, enkä oikeastaan tiedä kokoanikaan nyt keväällä tai kesällä. Mutta löysin alesta ainakin kuvassa kauniin Ida Sjöstedin (Prinsessa Sofian hääpuvun suunnittelija muuten) tummansinisen mekon ja näissä hormonihöyryissä se ei todellakaan jäänyt kauppaan. Palauduin ensimmäisestä raskaudesta tosi nopeasti ja olin osittain omissa vanhoissa vaatteissa jo parin viikon päästä (niissä nahkahousuissakin kuukaudessa), mutta ehkä se ei tässä toisessa olekaan niin yksinkertaista, jää nähtäväksi.

Kuvittelin myös, etten tee juurikaan vaatehankintoja uudelle vauvalle, mutta mitä vielä. Vai kuvittelinkohan ihan oikeasti? Ehkä kuuntelin vain järjen ääniä ympärilläni, jotka toitottivat, että onpa hyvä kun hankinnat ovat suurimmaksi osaksi jo valmiina. Olen ensinnäkin lahjoittanut ja myynyt jo tosi ison osan vanhoista pienistä vaatteista ja vaatekaupat ovat taas pullollaan mitä söpöimpiä pieniä rusettipöksyjä ja pupubodyja. Nuo pienet vaatteet eivät juurikaan edes kulu, joten saan ne varmasti vielä helposti eteenpäin sitä mukaa kun koot menevät pieniksi. Tällä kierroksella en myöskään muita ihmisiä miellyttääkseni ajatellut pukea vauvaa punaisiin housuihin tai liilaan bodyyn, vaan puen hänet juuri kuin itse (ja mieheni) haluamme. Tarvitsen ympärilleni neutraaleja sävyjä enkä häpeä myöntää sitä, oli kyse sitten vaatteista, sohvatyynyistä tai petauksesta. Kaikki tarkoittavat tietysti vaatelahjahankinnoillaan vain hyvää, mutta jos minut tuntee tietää kyllä, että en halua pukea vauvaani (tai esikoistakaan) tummaan liilaan, tummaan punaiseen, unikkokuosiin tai jollain teksteillä varusteltuihin paitoihin ja bodyihin. Hyvinä esimerkkenä voisin antaa ”Born in 2018”, ”My dad is my hero” tai ”born to be loved”. Kaikki tekstithän tietysti voivat  pitää paikkansa, mutta en halua mitään sanomaa viattoman pienen vauvan vaatteilla ikinä toitottaa. Ne jäi esikoiseltakin kaappiin. Näin omalla kohdallani, enkä missään nimessä ikinä ota kantaa muiden valintoihin. Minulla oli nuorena neonvärinen napapaita, jossa luki ”Hello Boys”, joten who am I to judge?! En tosin saanut sitä ikinä käyttää.

m3

m6

 

Millä tästä loppuajasta nyt sitten parhaiten selviää, jos siivoukselta ja leipomiselta ehtii?

  • kahviloilla
  • leikkokukilla
  • ulkoilulla
  • matkasuunnitelmilla
  • treenihaaveilulla ja uusien treenivaatteiden hankinnoilla (vaikka edes vaunulenkkejä varten)
  • hyvällä ruualla (kohta voin juoda lasin viiniäkin!)
  • tiedolla, että pian pakkaset loppuu ja kevät alkaa (pitkät kalsarit on nyt nähty)